Kunnanhallitus
Pöytäkirja 21.10.2025/Pykälä 217

KHALL 21.10.2025 § 217  

727/11.01.00.03/2025  

Ympäristötarkastaja  Kainuun ELY-keskus pyytää Sotkamon kunnanhallitukselta lausuntoa Elementis Minerals B.V. Branch Finland Sotkamon kaivos- ja tehdasalueen kaivannaisjätteiden ja vesienhallinta -hankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (KAIELY/369/2024).

 Taustaa

 Sotkamon tehdas- ja kaivosalueen tuotantotoiminta koostuu talkkimalmin louhinnasta avolouhoksesta, malmin rikastuksesta talkki- ja nikkelirikasteeksi ja jatkojalostuksesta erilaisiksi talkkituotteiksi mikrotalkkitehtaalla. Talkkimalmia louhitaan sekä Sotkamon tehtaan Punasuon louhoksesta että noin 10 km päässä sijaitsevasta Uutelan avolouhoksesta. Talkin tuotanto on noin 150 000 t / a. Voimassa olevat luvat mahdollistavat rikastamon tuotannon nostamisen tasolle 400 000 t / a. Toiminnassa syntyy sivutuotteena sivukiveä noin 0,5 - 1,5 Mt/a, rikastushiekkaa 350 000 - 450 000 t/a ja maanpoistomassoja, jotka hyödynnetään kaivosalueella rakentamisessa ja täytöissä.

 Elementis Minerals B.V. Branch Finland Sotkamon tehdasalueen rikastushiekan ja sivukiven läjityskapasiteetin täyttyessä lähitulevaisuudessa on syntynyt tarve uusien läjitysalueiden suuunnittelulle. Ajankohtaista on myös vesienkäsittelyn tehostaminen, vesienkäsittelyjärjestelmien rakentaminen sekä kaivos- ja tehdasalueelta pois johdettavien vesien purkuputken vaihtoehdot.

 Koska hankkeella tulee olemaan merkittäviä ympäristövaikutuksia, yhtiö käynnisti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) vuonna 2024 toimittamalla arviointiohjelman Kainuun ELY-keskukselle. Ohjelmasta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta on laadittu lausuttavana oleva YVA-selostus, jossa tarkastellaan eri toteutusvaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön. Selostusvaiheen jälkeen Kainuun ELY-keskus antaa perustellun päätelmän, jonka perusteella Elementis Minerals hakee ympäristölupaa valitulle vaihtoehdolle.

 YVA-vaihtoehdot ja uudet suunnitellut toiminnot

 Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvien vaihtoehtojen (VE0, VE1 ja VE2) suunnitellut toiminnot on esitetty taulukossa 1.

 Taulukko 1. Hankevaihtoehtojen kuvaukset.

 YVA-menettelyn edellisessä vaiheessa esitettiin vaihtoehdoille VE1 ja VE2 puhdistettujen vesien purkupaikaksi Nuasjärveä tai Jormasjokea. Selvitysten myötä ympäristövaikutusten arviointiselotuksessa Jormasjoesta potentiaalisena purkupaikkana on luovuttu kokonaan. Nuasjärveen on ohjelmavaiheesta poiketen lisätty vaihtoehtoiset purkupaikat D1, D2 ja D3.

 Louhinta ja sivukivi

 Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 louhoksen lopullinen suunniteltu pinta-ala on 26 ha ja louhintamäärä noin 25 milj. tonnia sivukiveä ja 15 milj. tonnia malmia. Tuotantomäärien kasvu tapahtuu lisäämällä malmin toimituksia Uutelasta tai muista ns. satelliittiesiintymistä. Louhoksen nykyinen pinta-ala on 21,5 ha. Sivukiven läjitys tapahtuu VE1:ssä korottamalla ja laajentamalla nykyistä aluetta tasolle +240 ja laajentamalla aluetta noin 5 ha. Ennen korotusta nykyinen alue suljetaan peittorakenteella, koska rakenteessa ei ole erityistä pohjarakennetta. Laajennukseen rakennetaan nykyvaatimusten mukaiset kalvotukset pohjarakenteeksi.

 VE2:ssa rakennetaan kaksi uutta sivukivialuetta Punasuon louhoksen länsipuolelle maksimikorkoon +220. Sivukivialueiden vaatima pinta-ala on noin 63 ha. Toiselle alueelle läjitetään rikkipitoisempi kivi ja toiselle tavanomainen sivukivi. Rikkipitoisemman kiven alle tehdään HDPE-kalvorakenne, toiseen mineraalimaa.

 Rikastushiekka

 Rikastushiekkaa muodostuu VE1:ssä ja VE2:ssa noin 12,90 Mt. VE1:ssä rikastushiekan läjittäminen vaatii tulevaisuudessa uuden 22 ha:n altaan rakentamisen. VE2:ssa rakennetaan uusi 70 ha:n kokoinen rikastushiekka-allas korkoon + 180. Molemmissa vaihtoehdoissa rikastushiekka-altaan alle tehdään nykyisten vaatimusten mukaiset rakenteet, jotka tarkentuvat lupahakemusvaiheessa.

 Kaivosalueen vedet

 Kaivoksen vesienhallinta muuttuu suunniteltujen toimintojen myötä. Sivukivialueilla muodostuvat sulfaattipitoiset vedet sekä Lahnaslammen vesi käsitellään sulfaatinpoistoprosessissa, mistä vedet ohjataan selkeytysaltaan tai muun kiintoaineen erotuksen kautta purkuun Nuasjärveen. Sulfaatin poistossa muodostuva sakka läjitetään mahdollisesti rikastushiekka-alueelle omalle lohkolle. Punasuon louhoksen kuivatusvedet pumpataan tehdasalueella vesienkäsittely-yksikköön, jonne ohjataan myös tarvittaessa rikastushiekka-alueelle sadannan vuoksi kertyvä ylimäärävesi ja muita vähäsulfaattisia vesiä.

 Sulfaatinpoiston selkeytysaltaalla erotetaan sulfaatinpoistossa muodostuvaa kipsisakkaa. Vesitilavuus on 96 000 m3. Laskeutunut sakka sijoitetaan rikastushiekka-alueelle omalle lohkolle. Vesistökuormitus on eri parametrien osalta suurempaa vaihtoehdossa VE1 kuin vaihtoehdossa VE2.

 Nuasjärveen rakennettavalla purkuputkella johdetaan vedet joko Lamposaaren kaakkoispuolelle (vaihtoehto D1), Haaposaaren luoteispuolelle (D2) tai Jormaslahden pohjukkaan (D3) (kuva 1). Purkupiste valitaan syvään kohtaan ja veden sekoittumista tehostetaan diffuusorilla.

 Kuva 1. Purkuputken vaihtoehdot D1-D3.

 Päästöt ilmaan ja melu

 Meluvaikutuksia voi aiheutua maanrakennustöistä rakennettaessa uusia alueita. Lisäksi louhintaräjäytykset, kiviautojen liikenne, sivukiven läjitys ja malmin murskaus aiheuttavat meluhaittaa.

 Kaivoksella syntyy pölypäästöjä lähinnä hajakuormituksesta, avolouhoksen louhinnasta, lastauksista, kuljetusista, sivukiven läjittämisestä sekä malmin jatkokäsittelystä. Rikastushiekka on hienojakoista ja pölyää helposti, joskin vaikutus jää pääasiassa kaivos- ja tehdasalueen läheisyyteen.

 Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 liikennemäärät kasvavat sekä rakentamisvaiheen että tuotannon lisääntymisen myötä. Erityisesti malmin kuljetukset Uutelan kaivokselta voivat lähes kolminkertaistaa raskaan liikenteen määrän alueella.

 Vaikutusten arviointi

 Hankkeen ympäristövaikutuksia sekä vaihtoehtojen toteutettavuutta on arvioitu selvitysten avulla. Arviointi on kohdistunut muun muassa maankäyttöön ja liikenteeseen, meluun, maa- ja kallioperään, pohja- ja pintavesiin, kasvillisuuteen, eläimistöön, maisemaan, kulttuuriympäristöön, virkistyskäyttöön ja ihmisten terveyteen. Lisäksi on tarkasteltu yhteisvaikutuksia vesistöön Terrafamen toiminnan kanssa.

 Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat vesistöihin ja kalastoon, pohjaveteen, luontotyyppeihin, saukkoon sekä ihmisiin.

 Vaikutusalueet on rajattu eri osa-alueiden mukaan: vesistövaikutukset Lahnasjokeen, Jormasjokeen, Nuasjärveen ja Unijoen valuma-alueeseen, melu 2 km säteellä, maankäyttö alle 0,5 km, ilmapäästöt 2-3 km, pohjavesi 3 km ja maisemavaikutukset 10 km säteellä.

Vaihtoehdoissa VE1 ja VE2 vesistövaikutukset vähenevät nykytilaan (VE0) verrattuna, sillä purkuvesien sulfaattikuorma pienenee tehokkaamman vesienkäsittelyn ansiosta. Lisäksi purkupaikan siirtyminen Lahnasjoesta Nuasjärveen parantaa veden sekoittumista ja vähentää vaikutuksia vesistöön.

Vaihtoehdossa VE2 vaikutukset pohjaveteen ovat VE1:tä suuremmat, koska kaivospiirin alue laajenee ja toimintoja sijoittuu enemmän uusille luonnontilaisille alueille. Vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi ja niitä voidaan vähentää kaivannaisjätealueiden pohja- ja peittorakenteilla.

Hankkeen toiminnan aikaiset vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja virkistyskäyttöön aiheutuvat liikenteen ja melun lisääntymisestä ja ne arvioidaan kohtalaisen kielteisiksi. Etenkin melutason nousu voi häiritä kaivospiiriä lähinnä olevia kiinteistöjä, vaikka melulle asetetut raja-arvot eivät mallinnusten perusteella ylity. Ilmanlaadun osalta mallinnusten perusteella ei aiheudu raja-arvojen ylityksiä missään vaihtoehdossa. Vaikutuksia voidaan lieventää suunnittelun ja aktiivisen tiedottamisen avulla.

Maisemalliset vaikutukset ovat vaihtoehdossa VE1 suuremmat, sillä vanhan sivukivialueen korotus näkyy lähialueen teille ja asutuksen suuntaan. Heikentäviä maisemavaikutuksia ei kohdistu valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille tai kulttuuriympäristöön.

Hankealueen toteutusvaihtoehdot VE1 ja VE2 arvioidaan suuriksi ja myönteisiksi luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta. Ne tukevat Kansallisen mineraalistrategian 2040 tavoitteita edistämällä kotimaisten mineraalien jalostusasteen nostamista kestävällä ja vastuullisella tavalla. Molemmat vaihtoehdot pidentävät kaivostoiminnan kestoa noin 20 vuodella, mikä vahvistaa alueellista elinvoimaa työllistämällä paikallisia urakoitsijoita ja henkilöstöä.

Kokonaisuutena hankkeessa suunnitellut toiminnot ovat toteuttamiskelpoisia. YVA-menettelyn päätyttyä Elementis hakee ympäristölupaa vaihtoehdolle VE1, VE2 tai niiden yhdistelmälle. Vesistövaikutusten osalta VE2 on suositeltavampi, mutta kasvillisuuteen, luontotyyppeihin, saukkoihin ja pohjaveteen nähden VE1, sillä toiminnot pysyvät pääosin nykyisellä alueella. VE1 ei myöskään vaadi uusien kaavojen laatimista pienemmän toiminta-alueen takia.

Lisätietoja asiasta antaa ympäristötarkastaja Teija Härkönen, puh. 044 750 2179 tai teija.harkonen@sotkamo.fi

Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus päättää lausua Elementis Minerals B.V. Branch Finland:n YVA-selostuksesta seuraavaa:

Sotkamon kunnanhallitus yhtyy ympäristöasioiden osalta Sotkamon kunnan ympäristö- ja teknisen lautakunnan lausuntoon.

Omalta osaltaan Sotkamon kunnahallitus lausuu asiaan elinkeinojen ja elinvoiman näkökulmasta, että se suhtautuu positiivisesti hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 toteutukseen, sillä kaivostoiminnan jatkuminen vuosille 2030-2040 saakka hyödyntää kaivosalueelle tehtyjä investointeja täysimääräisesti sekä edistää työllisyystilannetta ja tukee alueen kokonaiselinvoimaa.

Vastuullisella hankkeen toteutuksella vastataan myös alueidenkäyttötavoitteisiin sekä Kansalliseen mineraalistrategian tavoitteisiin, jonka mukaan mineraalivarantojemme kestävä hyödyntäminen tukee Suomen taloutta ja alueellisesti tasapainoista kehitystä sekä tarjoaa ratkaisuja eurooppalaisiin ja globaaleihin haasteisiin.

Kunnanhallitus kuitenkin huomauttaa, että on tarkkaan huomioitava ettei Nuasjärven virkistys-, elinkeino- ja matkailukäyttö saa vaarantua purkuputken sijoittamisen myötä. Nuasjärven virkistyskäytöllä ja ranta-asutuksella on alueelle ja sen vetovoimalle huomattava merkitys.

Kunnanjohtaja

Muutettu edotus Kunnanhallitus päättää lausua Elementis Minerals B.V. Branch Finland:n YVA-selostuksesta seuraavaa:

Sotkamon kunnanhallitus yhtyy ympäristöasioiden osalta Sotkamon kunnan ympäristö- ja teknisen lautakunnan lausuntoon.

Omalta osaltaan Sotkamon kunnahallitus lausuu asiaan elinkeinojen ja elinvoiman näkökulmasta, että se suhtautuu positiivisesti hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 toteutukseen, sillä kaivostoiminnan jatkuminen vuosille 2030-2040 saakka hyödyntää kaivosalueelle tehtyjä investointeja täysimääräisesti sekä edistää työllisyystilannetta ja tukee alueen kokonaiselinvoimaa

.
Vastuullisella hankkeen toteutuksella vastataan myös alueidenkäyttötavoitteisiin sekä Kansalliseen mineraalistrategian tavoitteisiin, jonka mukaan mineraalivarantojemme kestävä hyödyntäminen tukee Suomen taloutta ja alueellisesti tasapainoista kehitystä sekä tarjoaa ratkaisuja eurooppalaisiin ja globaaleihin haasteisiin

 Kunnanhallitus edellyttää, ettei Nuasjärven virkistys-, elinkeino- ja matkailukäyttö saa vaarantua purkuputken sijoittamisen myötä. Nuasjärven virkistyskäytöllä ja ranta-asutuksella on alueelle ja sen vetovoimalle huomattava merkitys.

 Toimijan tulee YVA-prosessin kaikissa vaiheissa toteuttaa ennakoivaa sekä avointa ja selkeää viestintää.

Kunnanhallitus

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan muutetun ehdotuksen. Kunnanhallitus valtuutti kunnanjohtajan tekemään lausuntoon tarvittaessa teknisiä muutoksia.

Merkittiin pöytäkirjaan, että kunnanvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Unto Väisänen siirtyi etäyhteydelle asian käsittelyn aikana klo 18.53.

Otteet Kainuun ELY-keskus

 Ympäristö- ja tekninen lautakunta

 Ympäristötarkastaja Teija Härkönen