Kunnanhallitus
Pöytäkirja 21.03.2023/Pykälä 53

KHALL 21.03.2023 § 53  

307/00.02.00/2023

KHALL 1.3.2022 § 51 

Kunnanjohtaja Hallintosäännön 18 luvun 2 §:n mukaan kunnanhallituksen on vuosittain huhtikuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle sen toimivaltaan kuuluvista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla päättää, mitkä aloitteista on loppuun käsitelty.

 Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun tai muun luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Valtuutettu saa vireille asioita tekemällä

 valtuusto aloitteen.

 Kuntalain 23 §:n mukaan valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet.

 Seuraava kesken oleva aloite tuodaan nyt käsittelyyn:

 Valtuustoaloite

 Antti Kela

 "Hulevedet hallintaan virheet korjaamalla

 Sotkamon kunnassa on keskusta rakennettu harjujen väliseen suppaan, aron päälle. Ympäristöstä valuvat ja hiekkaharjuja myöten tulevat vedet pitävät pohjaveden torin seudulla luontaisesti ylhäällä.

 Kainuun Tien varteen on aikoinaan kaavoitettu kylän liikekeskus. Kiinteistöjen omistajat olivat valistuneita sota-ajan jälkeen aina 70-luvulle saakka, jolloin suurin osa rakennuksista valmistui. Lattiapinta kellarissa oli metrin verran ympäröivän maanpinnan alapuolella. Liikehuoneistoihin joutui kiipeämään portaita pitkin pari metriä.

 Myöhemmin Kajaani-Kuhmo välisen maantietä aiottiin ja tasausviivaa nostettiin usempaan kertaan. Samoin torin kohdalta kerättiin pitkospuut pois ja lopetettiin luonnon heinän niittäminen. Pöllyvaarasta ajettiin 1.5 metriä kiviaineksia korottamaan pintaa ylös.

 Pohjaveden ja ennen kaikkea sade-ja sulamisvesien keräys ja johdattaminen jäi mitoitukseltaan sekä kantavuudeltaan heikosti suunnitellusti ja toteutetuksi. Ely-keskus hoitaa omien vesien keräyksen liian pienellä mitoituksella. Kunnan omistamista verkostoista ja kaduilta purkautuu lisää vettä. Toinen vierittää toiselle vastuun, kokonaisuuden hallinta puuttuu.

 Ilmasto muuttuu ja sen mukana pitäisi muuttua myös mitoitus vesien hallinnassa.

 Kesäkuussa 2021 tuli vettä kirkonkylän alueella paljon lyhyellä ajalla. Seurauksena torin ympäröivissä kiinteistöissä tuli vesivahinkoja. Akkoniementie- Saaritie alueella sekä Tiilikangas ja Makkosenmäki oli vesivahingolle altistunutta aluetta.

 Osaan kiinteistöistä tuli vesivahinko, mutta useaan jätevesi vahinko. Sadevedet pääsevät siis jäte viemäristöön ja tulevat sieltä kiinteistöjen lattia kaivojen kautta sisätiloihin. Aloitteen kirjoittajana en näe muuta vaihtoehtoa, kuin rakentamisaikana on johdettu hulevedet jäteviemäreihin.

 Miten kunta korjaa virheet? Miten me saadaan verkosto valumavesille, minkä toimivuuteen me voidaan luottaa?

 Miten asia korvataan niille kiinteistön omistajille, jotka eivät saaneet korvauksia vahingosta vakuutusyhtiöltä?

 Mikäli asiaa ei ratkaista kunnan ja Ely-keskuksen kanssa pikaisesti, kuka uskaltaa rakentaa Sotkamon keskustaan uusia rakennuksia?"

 Sotkamossa

 Antti Kela

 valtuutettu

 Aloitteen käsittely:

Tekninen johtaja Yleistä hulevesien hallinnasta ja rankkasateista.

  Kesäkuussa 2021 sattui juuri ennen juhannusta rankkasade, joka kasteli                             pääosin Sotkamon keskustaajamaa sekä Ylikylän/ Pappilanpellon aluetta.                             Sadetta tuli arviolta yli 100 mm 2 tunnin aikana, kun normaali kuukauden                             sademäärä on vain puolet tästä määrästä. Sade kohdentui myös erittäin                             pienelle alueelle, lähinnä Sotkamon keskustaajamaan ja esimerkiksi                             Kuolasalmen virallisessa mittauspisteessä oli sadetta mitattu ko.                                           vuorokauden aikana vain reilut 30 mm.

  Rankkasateesta johtuen tulvivat hulevesiviemäreiden lisäksi myös                                            jätevesiviemärit, koska sadevesiä pääsee jätevesiviemäreihin sekä                                           kansistojen että huonokuntoisten betonisten                                                                       putkistojen/betonirengaskaivojen kautta. Joillakin alueilla on myös                             johdettu salaoja- ja kattovesiä jätevesiviemäreihin, alueilta puuttuvien                                           hulevesiviemäreiden takia. (esim. Makkosenmäki)

  Keskustan hulevesiviemärit on suunniteltu 1990 luvun alussa silloisten                             suunnitteluohjeiden mukaisesti. Hulevesiviemäreiden rakentaminen on                             toteutettu yhteistyössä silloisen Tielaitoksen (nyk. ELY-keskus) kanssa,                             joka hallinnoi ja kunnossapitää Kainuuntien tiealuetta ja siihen liittyviä                             hulevesiviemäreitä/kaivoja.

  Keskusta-alueen hulevedet puretaan Pirttijärveen pääosin Torikadun alla                             kulkevan ¤ 400 mm muovisen purkuputken välityksellä. Tähän putkeen                             ohjataan hulevesiä Keskuskadun liittymäalueen ja Torikadun                                           liittymäalueen väliseltä Kainuuntien tiealueelta sekä Harjukadun ja                             Kangaskadun liittymäalueilta kuten myös em. väliin sijoittuvilta tienvarren                             tonteilta.

  Putkistojen mitoitus alueella perustuu kuntaliiton ohjeeseen silloisten (v.                             1990) oletettujen rankkasateiden mukaisesti. Alueella satava vesi päätyy                             kaivoihin/putkistoihin välittömästi, koska alueella on paljon kattopintaa                             sekä kestopäällystettyjä piha- ja tiealueita. Mikäli sadetta kertyy                                           poikkeuksellisen paljon, kansistojen imukyky ja putkikapasiteetti eivät                             välttämättä riitä kaikkien vesien yhtäaikaiseen poisjohtamiseen, jolloin                             vesipinta nousee kaduille ja piha-alueille. Jos esim. tontilla on vain yksi                             ritiläkantinen sadevesikaivo, sen kansisto ei pysty ottamaan vastaan                             kerralla               kaikkea päällystetyltä piha-alueelta ja katolta tulvivaa vettä, jolloin                             vesi voi               nousta korkealle ja päätyä esim. kellaritiloihin, vaikka                                           runkoputkistossa kapasiteettia vesien johtamiseen olisikin.

  Keskustaajama on aikanaan rakennettu suhteellisen alavalle paikalle,                             jolloin riittävän suurten kaltevuuksien rakentaminen putkilinjoihin ei ole                             mahdollista. Kesäaikaan järvien vesipinnat ovat korkeimmillaan, jolloin                             keskusta-alueen tiepinnat ovat ainoastaan 2 - 2,5 m järvivedenpinnan                             yläpuolella. Voimakkaammin kalteva putki välittäisi suuremman                                           vesimäärän. Putket on lisäksi rakennettava riittävään syvyyteen routimisen                             ja talviaikaisen jäätymisen estämiseksi.

  Todettakoon vielä, että n. 30 vuotta sitten suunniteltu ja rakennettu                             hulevesijärjestelmä on toiminut vähintäänkin tyydyttävästi ja                                           viimekesäisen rankkasateen todennäköisyys on erittäin pieni. Järjestelmän                             uudelleen suunnittelu ja rakentaminen tarkoittaisi koko keskusta-alueen                             tiestön ja piha-alueiden auki repimistä ja arvioitu korjauksen hinta olisi                             todella korkea.

  Jätevesiviemäriverkkoa ollaan uudistamassa kaavatiestön                              perusparannushankkeiden yhteydessä.Vanhat vuotavat betoniset                                           jätevesiviemäriputket ja -kaivot vaihdetaan uusiin muovisiin, jolloin                             sulamis- ja vuotovedet jäävät pois kuormittamasta jätevesiverkostoa.                             Myös hulevesiviemäreitä rakennetaan tierakenteiden uusimisen                                           yhteydessä, jolloin saadaan myös turhia vesiä ohjattua oikeisiin paikkoihin                             jätevesiviemäreiden sijaan.

  Tämä työ on pitkäjänteistä ja peruskorjattavaa viemäriverkkoa riittää                             nykyisellä korjaustahdilla ainakin seuraavaksi 10 vuodeksi. Todettakoon,                             että jo nykyisellään viimeisten 5 vuoden aikana tehdyt                                           saneeraustoimenpiteet ovat vähentäneet jätevedenpuhdistamolle tulevaa                             vesimäärää n. 20 %. Putkistojen ja kaivojen uusimisella on siis myös                             käyttötalousmenoja pienentävä vaikutus. Lisäksi hankkeiden yhteydessä                             on rakennettu hulevesiverkostoa ja rakennettu ns. ylivuotoputkia, joilla                             pyritään varautumaan tulvimistilanteisiin.

  Edellä mainittuun viitaten voidaan todeta, että Sotkamon kunta on                             parantanut toimenpiteillään merkittävästi myös tulvimiseen liittyvää                             varautumista. Lisäksi kunta on teettänyt erilliskartoituksia nykyisen                             hulevesiverkoston toimivuudesta verkostossaan ja esittänyt myös                                           ELY-Keskukselle vastaavia toimenpiteitä oman verkostonsa osalta.                             Saamiemme tietojen mukaan ELY-Keskus kuvaa oman hulevesirunkonsa                             vuoden 2022 kesän aikana.

  Tulvimistilanteessa toimiminen

  Mikäli kiinteistöissä tapahtuu tulvimisvahinko on toimivaltainen                              viranomainen pelastuslaitos. Pelastuslaitos yleensä pyrkii poistamaan                             hulevedet kiinteistöstä ja tämän jälkeen kiinteistön omistaja on yhteydessä                             omaan vakuutusyhtiöön. Vakuutusyhtiöön yhteydenoton jälkeen                                           käynnistyy ns. vahinkokartoitus, jonka perusteella vakuutusyhtiö tekee                             korvaus- tai korvaamattajättämispäätöksen. Tämän jälkeen kiinteistön                             omistajalla on mahdollisuus hakea kunnalta korvausta, mikäli katsoo että                             kunta on asiassa korvausvelvollinen. Asian vireille tulon jälkeen, kunta on                             yhteydessä omaan               vakuutusyhtiöön ja vakuutusyhtiön päätöksen jälkeen                             asia voi edetä ympäristö- ja teknisenlautakunnan käsittelyyn.

   Vahingonkorvausvastuut tulvimistilanteissa

  Vesihuoltolain (119/2001) 6 §:n nojalla kiinteistönomistaja vastaa                              kiinteistönsä vesihuollosta sen mukaan kuin vesihuoltolaissa ja muussa                             laissa säädetään. Lisäksi vesihuoltolaitoksen verkostoon liitettävän                             kiinteistön omistaja tai haltija vastaa vesihuoltolain 13 §:n 1 momentin                             mukaan kiinteistön vesihuoltolaitteistosta liittämiskohtaan saakka.                             Vastaavasti vesihuoltolaitos vastaa omista verkostoistaan ja laitteistaan.                             Tämä vastuunjaon periaate oli voimassa myös vesihuoltolakia edeltäneessä                             laissa yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista (982/1977), joka tuli voimaan                             vuonna 1978. Sotkamon kunnan vesilaitoksen näkemyksen sekä voimassa                             olevan lainsäädännön mukaan kiinteistön suojaaminen viemäritulvilta                             kuuluu lähtökohtaisesti kiinteistönomistajalle. Myös ennen yleisiä                                           toimitusehtoja vesihuoltolaitosten yleisissä määräyksissä oli yleensä                             padotuskorkeuden alapuolella olevien viemäröityjen tilojen suojaamista                             koskevia ehtoja. Yleiset määräykset perustuivat lakiin yleisistä vesi- ja                             viemärilaitoksista, joka edelsi vesihuoltolakia.

  Asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista (1047/2017) tuli voimaan                             1.1.2018. Asetus korvasi rakentamismääräyskokoelman osan D1                                           (kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, 2007). Kumpikin edellä mainituista                             koskee sellaista kiinteistöä, jolla on tehty säädöksessä tarkoitettuja                             rakennus-, korjaus- tai muutostöitä sen voimaantulon jälkeen.                                           Asetuksessa, samoin kuin sitä edeltäneessä D1:ssä, edellytetään                                           viemärivesien pumppausta, kun viemäripiste sijaitsee padotuskorkeuden                             alapuolella.

  Padotuskorkeudella tarkoitetaan asetuksessa rakennusten vesi- ja                              viemärilaitteistoista hyväksyttyä tasoa, johon saakka vedenpinta saa                             viemärissä enintään nousta liittyneen kiinteistön kohdalla, Kiinteistöllä on                             ilmeinen tulvariski, kun viemäripisteitä on sijoitettu padotuskorkeuden                             alapuolelle. Korvausvastuun kannalta ratkaisevana on yleensä pidetty,                             onko kiinteistöllä viemäröity padotuskorkeuden alapuolisia tiloja ja onko                             niitä suojattu viemäritulvilta. Runkoviemärin satunnainen tukkeutuminen                             on aika ajoin esiintyvä olosuhde, jota silmällä pitäen tulvimiseen                                           varaudutaan. Padotuskorkeutta koskevia ohjeita ja suosituksia on ollut jo                             vuoden 1969 RVV -käsikirjassa. (Kts. Turun Hovioikeuden tuomio nro 1303,                             20.6.2013). Niillä on siis pitkät perinteet ja tunnustettu asema. Yleisistä                             vesi- ja viemärilaitoksista annetun lain 11 §:n nojalla vesihuoltolaitokset                             saivat antaa yleisiä määräyksiä laitokseen liittymisestä ja sen käytöstä.                             Yleisissä määräyksissä oli mukana myös padotuskorkeutta koskevia ehtoja.                             Padotuskorkeutta koskevia ehtoja voidaan pitää vesihuollossa tarpeellisina                             ehtoina vesihuoltolaitoksen yleisissä toimitusehdoissa. Padotuskorkeus                             määritellään, koska kiinteistöllä, joiden viemäreiden liitoskohdat kaivoihin                             (viemäripisteet) ovat padotuskorkeuden alapuolella, on ilmeinen                                           tulvimisriski. Padotuskorkeus määrittää sen turvallisen tason, jolle veden                             pinta saattaa nousta kunkin kiinteistön kohdalla.

  Sotkamon kunnan vesihuoltolaitoksen yleisten toimitusehtojen kohdassa                             3.2 sanotaan, että mikäli liittyjä viemäröi padotuskorkeuden alapuolisia                             tiloja, laitos ei vastaa viemäritulvasta mahdollisesti aiheutuvasta haitasta               tai vahingosta. Lisäksi Sotkamon kunnan vesihuoltolaitoksen yleisten                             toimitusehtojen kohdan 8.8 mukaan kiinteistökohtaisten viemäritulvien                             estämiseksi asiakkaan on suojattava padotuskorkeuden alapuolella olevat                             viemäröidyt tilansa. Suojaaminen on lisäkeino, jolla torjutaan                                           viemäritulvavahinkoja.

  Sotkamon taajamaan voi rakentaa uusia kiinteistöjä turvallisesti, kun                             huomioi ns. padotuskorkeuden. Käytännössä siis ko. korkeuden alapuolisia                             tiloja ei tulisi viemäröidä. Toki on muistettava, että nykyrakentamisessa                             rakennusten korkeusasemat määrittyvät usein muutoinkin sellaisiksi, että                             tulvimisongelmaa ei ole.

  Todettakoon, että Sotkamon kunnan virkamiehillä ei ole tiedossa                              toimenpiteitä, joilla Sotkamon taajamassa olisi nostettu kadun tasausviivaa                             aloitteessa mainitun 1.5 metriä. Viimeksi Kainuuntiellä toteutettu                                           tierakenteen uudistaminen (1990) toteutettiin silloisten liikerakennusten                             kulkuyhteyksien korkeustasojen mukaisesti. Samoin meneteltiin                                           Kainuuntiehen liittyvien kunnan kaavakatujen kanssa.

  Lisätietoja asiasta antaa vesihuoltoinsinööri Aarno Konka, puh.                              044 750 2325 tai aarno.konka@sotkamo.fi ja tekninen johtaja Harri                             Helenius, puh. 044 750 2491 tai harri.helenius@sotkamo.fi

Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että edellä esitelty               vuoden               2021 lopussa kesken oleva aloite on asianmukaisesti käsitelty ja on              annettu riittävä selonteko asiaan liittyen.

Kunnanhallitus

Päätös   Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen.

   Merkittiin, että tekninen johtaja Harri Helenius oli asiantuntijana asian                                           käsittelyn aikana ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

   _______

Otteet   Kunnanvaltuusto

   _______

KVALT 28.3.2022 § 23 

Päätös 

 Merkitään, että tämän asian käsittelyn yhteydessä kuultiin tekninen johtaja Harri Heleniusta ja vesihuoltoinsinööri Aarno Konkaa.

 Valtuutettu Antti Kela esitti valtuutettujen Osmo Polvisen, Sami Kilpeläisen ja Jarmo Huttusen kannattamana aloitteen palauttamista takaisin kunnanhallitukselle ja edelleen ympäristö- ja tekniselle lautakunnalle.

 Kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti valtuutettu Kelan esityksen aloitteen palauttamisesta takaisin kunnanhallitukselle ja edelleen ympäristö- ja tekniselle lautakunnalle.

 Antti Kelan esitys aloitteen palauttamisesta takaisin hallitukselle ja edelleen tekniselle lautakunnalle, liite.

 Merkitään, että kunnanvaltuuston I varapuheenjohtaja Unto Väisänen siirtyi kokouksessa etäyhteyteen klo 18.45.

 _______

Otteet Kunnanhallitus

 Ympäristö- ja tekninen lautakunta

 _______

Aloitteen toinen käsittely: 

Tekninen johtaja Sotkamon kunnan tekniset palvelut on teettänyt kesän/syksyn 2022 aikana Ramboll Finland Oy:n toimesta keskustaajaman hulevesiselvityksen, joka kattoi myös ns. Tiilitörmän alueen. Lisäksi vuosien 2021 ja 2022 on jatkettu vesi- ja viemäriverkon saneerauksia, uusien myös hulevesiverkostoa. Käytännössä mm. tiilikankaan alueella on tehty poikkeuksellisia sadantoja varten ylimääräisiä purkuputkia, joista tulvatilanteissa pääsee vesiä valumaan maastoon.

 Nykyisen hulevesiverkoston toimintakykyä "testattiin" elokuussa 2022, jolloin rankkasateiden aikana virallisen Tuhkakylän mittauspisteen mukaan sadanta oli yli 43mm ja epävirallisen tiedon mukaan keskustaajamassa yli 50mm vuorokaudessa. Kyseisen rankkasateiden aikana ei tulvimista kiinteistöihin tapahtunut. Hulevesiselvityksen mukaan varautumista äärimmäisiin tilanteisiin voidaan parantaa suurentamalla Kainuuntien ja Urheilukadun hulevesiviemärikokoja. Käytännössä edellä mainitut mahdolliset toimenpiteet edellyttävät yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ELY-Keskuksen kanssa, koska Kainuuntien hulevesiverkoston runkolinjan omistaa ko. taho. Lisäksi hulevesiselvityksessä esitetään mahdollisen maanalaisen viivytysaltaan rakentamista sekä toissijaisina toimenpiteinä erilaisten viherrakenteiden rakentamista keskustaajamaan.

 Hulevesiselvityksessä mainittujen toimenpiteiden toteuttamiset ovat varsin mittavia hankkeita ja edellyttävät yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ELY-Keskuksen kanssa. Lisäksi mahdolliset toteuttamiset vaativat tulevien vuosien talousarvioiden ja suunnitelmavuosien käsittelyn. Pienempiä hulevesiverkoston parantamistoimenpiteitä tehdään vuosittain mm. katuhankkeiden yhteydessä sekä erillishankkein teknisten palvelujen omana työnä.

 Lisätietoja asiasta antaa tekninen johtaja Harri Helenius, puh. 044 750 2491 tai harri.helenius@sotkamo.fi

Kunnanjohtaja

Ehdotus Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että edellä esitelty vuoden 2022 lopussa kesken oleva aloite on  asianmukaisesti käsitelty ja on annettu riittävä selonteko asiaan liittyen.

Kunnanhallitus päättää tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Kunnanhallitus

Päätös Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti kunnanjohtajan ehdotuksen.

Merkittiin, että tekninen johtaja Harri Helenius oli asiantuntijana asian käsittelyn aikana ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.
_______

Otteet Kunnanvaltuusto

 _______